tiistai 14. huhtikuuta 2015

Oikotie onneen?

"Ihmiset odottavat koko viikon viikonloppua, koko vuoden kesää ja koko elämän onnellisuutta."

Surullista, mutta liiankin usein totta. Mun mielestä toi lause kiteyttää jotenkin tosi hyvin sen, minkä  ihmiset tekevät usein aivan väärin – nimittäin elämisen. Kun aamuisin ei millään tekisi mieli nousta sängystä ja perjantai on viikon kohokohta, kun saa paukauttaa työpaikan oven kiinni, on jotain oltava pielessä. Jos joka ikinen päivä on aamusta lähtien selviytymistä ja pakkopullaa siihen asti, kunnes pääsee takaisin kotiin nukkumaan, niin onko se elämä elämisen arvoista? Miksi ylipäätään tehdä asioita, joista ei pidä? Voisiko näistä asioista opetella pitämään?


En tiedä, että odotetaanko onnellisuuden tulevan jonain tiettynä hetkenä. Tuleeko se sitten, kun olemme kauniimpia, laihempia, rikkaampia tai fiksumpia? Tottakai se omien ihanteiden tai vaurauden saavuttaminen tuo tietynlaista onnellisuuden ja turvallisuuden tunnetta, mutta mun mielestä onnelliseksi meidät tekee se, mitä matkalla tavoitteiden toteuttamiseen tapahtuu. Ihmiset ympärillä ja ne päivittäiset tapahtumat. Meillä on vain niin kiire tavoitella kaikkea ihmeellistä, että kaikki hyvät hetket jäävät meiltä huomaamatta. Mun mielestä jokaisen tulisikin saada elää sellaista elämää, jota haluaa elää päivästä toiseen; tehdä sellaisia asioita, joita rakastaa ja joista pitää. Kuinka ihanaa on lähteä maanantaisin töihin ja päästä iltaisin jumppaan. Saada kokata ruokaa yhdessä perheen kanssa ja jopa pestä sitä pyykkiä. Arjen tulisi olla niin mielekästä, ettei tarvitsisi elää lähestyvän viikonlopun tai loman toivossa. Tietysti myös viikonloppu ja lomat kuuluvat  elämäään ja saa niistä nauttia täysin siemauksin, mutta niiden osuus on arkeen verrattuna pieni.

En nyt tarkoita, että elämän pitäisi aina olla vain ruusuilla tanssimista – epämielyttävät asiat, epäonnistumiset ja huonotkin hetket kuuluvat elämään. Tietenkin me kaikki olemme erilaisia ja eri asiat tekevät meidät iloisiksi ja onnellisiksi. Haen lähinnä sitä tapaa, millä suhtaudumme näihin negatiivisiin asioihin. Kaikki lähtee itsestä: omilla ajatuksillamme ohjaamme elämäämme. Positiivisesti asioihin suhtautuvilla on helpompaa. Kaikkeen ympärillämme tapahtuvaan emme mitenkään voi vaikuttaa, mutta omia ajatuksiaan ja ajatusmalliamme voimme muuttaa. Asioiden tekeminen, joista pitää saattaa olla riskialtista, mutta valinta on tehtävä. Emme tiedä, onko elämämme ennalta tähtiin kirjoitettu vai onko kaikki pelkkää sattumaa. Tulevaisuuden tapahtumiin ei meillä välttämättä ole osaa tai arpaa vaikuttaa. Mutta tapahtumiseen suhtautumisella on.



Mä haluan inspiroida ihmisiä. En halua tehdä asioita siksi, että muutkin tekevät niitä. Haluan, että mun tekemät asiat saavat mut sekä ympärillä olevat ihmiset onnellisiksi. Tällä hetkellä yritänkin tehdä mahdollisimman vähän asioita, joista en pidä ja tehdä niiden sijasta jotain mua piristävää. Hyvä vähentää huonon määrää, niin se vaan on. . Mä haluaisin olla ystävällinen kaikillle, hymyillä tuntemattomille ja tervehtiä bussikuskia. Nämä ovat tosi pieniä asioita, mutta niillä on suuri vaikutus.

 Hymyilkää siis tuntemattomille, jutelkaa puolitutuille, istukaa jonkun viereen bussissa, avatkaa ovia muille, moikatkaa kaupan kassaa.. Näillä saatte itsellenne sekä toiselle hyvän mielen – ja jokaiseen päivään hieman lisää kaivattua extremeä.


Tälläisiä ajatuksia tällä kertaa. En edes tiedä, ovatko mun ajatukset edes realistisia. Eivät ehkä nyt, mutta huomisesta ei koskaan tiedä..

"Elä elämääsi – emme voi tietää, katoaako tämä kaikki huomenna."

love, Maiju

10 kommenttia:

  1. Mun mielestä mut tekee onnelliseksi kun näytän peilistä hyvältä ja oon energinen ilman sitä mikään ei onnistu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Energisyys tekee kyllä mutkin onnelliseksi!

      Poista
  2. Sulla on tosi hyvä pointti tässä kirjoituksessa, mutta mun on pakko avata suuni yhdessä asiassa. Tän kaltaisia kirjoituksia on tosi usein bloggaajilla jotka on rikkaasta perheestä, tai muuten rahallisesti rikkaita.
    On totta että rikkaassakin perheessä joku on ne rahat työllä ansainnut, mutta sit on ihmisiä jotka syntyy keskiluokkaiseen tai jopa köyhään perheeseen. Vaikka olisi perusluonteeltaan optimisti, niin on ehkä vaikeaa olla sitä arjessa jos täytyy jatkuvasti säästää joka asiassa. Vanhemmat on ostanut jääkaappiin ruuat, mutta silti siellä ei oo juustoa leivän päälle koska juusto on kallista, leipä ei ole hyvää ciabattaa vaan mautonta vehnäpaahtoa ja aamupalan kanssa ei todellakaan juoda tuoremehua vaan vettä. Pointtini on se, että tällaisetkin köyhiin perheisiin syntyneet saattavat ehkä silloin viikonloppuna herkutella tai lomalla lähteä ulkomaille ja kyllä se tavallinen perus arki on silloin enemmän tai vähemmän perseestä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. olisin voinut itse kirjoittaa samankaltaisen tekstin jos mulla olis blogi, ja kappas, en olekkaan rikkaasta / hyvätuloisesta perheestä. Olen siitä perheestä, jossa syötiin ranskanleipää ja kalapuikkoja ja ei kuljettu uusimmissa vaatteissa kalleimmat kännykät merkkilaukussa. Olen myös siitä perheestä, jossa oltiin todella onnellisia, silti. Ikivanhan sanonta "raha ei tuo onnea" pätee tässäkin asiassa. Toki raha mahdollistaa enemmän asioita, ja helpottaa arkea, mutta itse koen olevani onnekas koska minulla on perhe, jonka kanssa jakaa se mauton ranskanleipä. Oma perusarkeni ei ollut perseestä, varsinkaan kun asuin kotona. Nykyään kun asun omillani ja käyn töissä, se on välillä sitä. Tosin se on sitä vaan koska annan sen olla. Asenteella voi korjata paljon, ja sillä on suuren suuri merkitys. I choose to be happy, i choose to be thankful, i choose to be positive. Ja vielä sekin, että tunnen monia jotka ovat rikkaista perheistä, mutta silti todella onnettomia. Et koskaan voi nähdä sen ihmisen talon seinien sisälle joka asuu siinä korttelin hienoimmassa talossa. Rahalla ei saa terveyttä, onnea, yksiavioisuutta, hyvää avioliitto tai riidattomia pari/sisarussuhteita.

      Poista
    2. ja unohtu vielä yks hyvä sanonta: Some people are so poor, all they have is money.

      Poista
    3. Moikka! Joo, hyviä poinnteja nuokin. Tääkin on mun mielestä asennekysymys: antaako sen elämän olla perseestä, vai ajatteleeko niitä asioita, jotka elämässä ovat hyvin. Kyllä huonoja päiviä saa olla, muttei sinne huonoon oloon ja itsesääliin kannata jäädä rypemään. Mulle on tapahtunut viimeisen puolen vuoden aikana yhtä jos toista suoraan sanottuna paskempaa juttua, mutta halusin nähdä valoa tunnelin päässä. Välillä oon itsekin hakenut motivaatiota mudassa rämpien, mutta se kannatti, sillä vihdoin olen saanut näkyviin valoa tunnelin päässä. Sanotaanko, että en olisi tässä nyt puhumassa onnellisuudesta ja näin onnellisena itse, jos olisin joulukuussa lähtenyt jorvista sen mulle suositellun masennuslääkkeen kera. Mä oon kantapään kautta oppinut, että sillä omall asenteella on ihan oikeasti merkitystä. Kaikkea voi tavoitella ja unelmia saavuttaa, mutta matkalla kannattaa olla tyytyväinen sen hetkiseen tilanteeseen. En väitä, etteikö silloin viikonloppuisin ja lomilla saisi olla kivaa vaan päin vastoin, kyllä siitäkin ajasta saa ja kuuluu nauttia. Arkeen verrattuna ne ovat vain niin vähäisiä osia elämästämme, että niiden varassa ei mielestäni kuitenkaan kannattaisi elää. Arjessa mut tekee onnelliseksi ihan ne tavalliset, ilmaiset asiat, kuten rakastava perhe, ihanat ystävät ja koulutus, joiden tulisi mielestäni kuulua ihan jokaiselle ihmiselle riippumatta taloudellisesta tilanteesta. Oman pään sisällä asettaa itselleen ne arvot, jotka ovat tärkeitä elämässä. Toisille se on raha, toisille hyvä ammatti ja toisille rakastava puoliso. Jostain saattaa joutua luopumaan valintoja tehdessä, mutta jos jokin tietty asia tekee sut onnelliseksi niin go for it! Mä en estä ketään ja musta on ihanaa, että kaikilla saa olla omia mielipiteet ja ennen kaikkea se, että niitä uskaltaa jakaa. :)

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Siis tosi hyvä postaus ja todellakin se on asenteesta kiinni ! Kyllä kai sun elämä on paskaa jos sä niin haluat ajatella. Tosi tyhmää sanoa, että kaikki positiviisen asenteen omaavat ovat rikkaista perheistä, no ei tosiaan. Musta jopa ne "rikkaat" ihmiset ovat ihan eri tavalla ja eri asioista iloisia kun sitten vähän köyhemmät. Kyllä voi säästää rahaa ja olla silti tosi onnellinen :D Kirjoitin aika lailla samasta aiheesta just, ihan siitä uskalluksesta onneen. Http://mirannn.blogspot.com

      Poista
  3. Oon täysin samaa mieltä kanssas ja oon itsekkin alkanut vuoden vaihtumisen jälkeen todella miettimään ja toteuttamaan tätä :D Toimii ! Enää koulukaan ei tunnu miltään pakkopullalta, kun osaa ajatella sen positiivisia puolia :)

    Sulta tulee ihania tekstejä, tykkään! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, samaa oon huomannut itsessäni :) Positiivisuus auttaa aina! Tai huonojen tilanteiden sattuessa yritän miettiä niitä hyviä asioita, niin huonon määrä vähenee automaattisesti ;) Voi kiitos paljon! <3

      Poista